Postauksia reissulta on tulossa useampi. Joihinkin hetkiin haluan palata omassa postauksessaan. Ja mielestäni jotain kuvia ei vain voi laittaa samaan, esimerkiksi hautausmaa ja jalkapallo-ottelu eivät mielestäni sovi yhteen ;) Tämä postaus on vain pintaraapaisu reissuun ja kuvat ovat satunnaisia räpsyjä Milanon hotellin lähistöltä.
Meidän matkamme alkoi lauantain 18. päivä. Kotoa lähdimme heti yhden jälkeen yöllä. Lentomme Helsinki-Vantaalta lähti 7.35. Välilasku Pariisissa, ja sieltä Milanoon.
Päivät menivät maisemia ihaillessa ja kaupoissa käydessä. Ilmat eivät olleet tuolla kovin kehuttavia. Vettä satoi päivittäin ja sateen perusteella piti suunnitella päivän ohjelma. Onneksi kaikki 'oleellinen' tuli nähtyä, ja taukoa sateestakin oli päivien aikana ajoittain.
Entä se ikävä asia mistä mainitsin heti alussa. Lähdimme tiistaina (21.1.) metrolla kohti centralia, sillä junamme Roomaan lähtisi puolentoista tunnin kuluttua. Metro oli siihen aikaan aamusta täynnä ja jos olet joskus koittanut matka-laukun kanssa noussa kyytiin, satuttamatta kanssamatkustajia, tiedät sen olevan vaikeaa. Sain kuin sainkin itseni ja tavarani kyytiin ilman henkilövahinkoja.
Ovet sulkeutuivat ja metro lähti liikkeelle. Simo tokaisi karmivat sanat "siun laukku on auki, veikö se mitään?". Pelko iski päälle ja hätäisessti pengoin laukkuni läpi. Kyllä, kyllä se vei. Lompakkoni lähti italialaisen taskuvarkaan matkaan. Lompakon mukana meni kaikki matkarahani, pankki-, ajo-, kela- ja kelan sairausvakuutuskortti. Sekä auton pysäköintilappu. Centralilla soitto pankkiin ja kortti käyttökelvottomaksi, sitten soitto vakuutusyhtiöön ilmoituksen tekoa varten.
Voin sekä syyttää täyttä metroa, että itseäni. Jos olisin ollut fiksu, olisin pitäny laukun olalla niinkuin yleensä, mutta ajattelin matkalaukun kanssa liikkumisen helpommaksi, kun laukku roikkuu olkahihnan avulla. Jos ja jos, jossiteltua tuli parin päivän aikana enemmän ja vähemmän. Mutta onni onnettomuudessa. Mukanani ei ollut jouluna saamaa Ted Bakerin lompakkoa, enkä säilytä avaimia reissun aikana lompakossa.
Loppua kohden aloin saamaan hetkeksi aina rauhan ajatuksilta ja pystyin nauttimaan kauniista kaupungista. Ja onneksi Simo suostui maksamaan ostokseni siltä ajalta. Tokihan maksoin ne hänelle takaisin kun kotiin päästiin :)
Näihin tunnelmiin lähdenkin anomaan uusia kortteja ja sitten painelen pitkästä aikaa töihin ! Taisin muuten saada italialaisen flunssan, lauantaina alkoi armoton nuha ja tuntuu että pää on täynnä räkää. Olo on muutenkin melko voimaton, mutta kuumetta ei nosta. Ärsyttävää. Noh, tämä on helppo viikko, joten eiköhän tämä tästä ! :)
Ihanaa alkavaa viikkoa !
